Lihassähköstimulaatio (EMS) on nyt tunnustettu tekniikka, ja sen tehokkuus on vahvistettu lukuisissa tieteellisissä julkaisuissa. Osa näistä tutkimuksista on tehty yhteistyössä Compexin kanssa.

Kirjoittaja/t ja julkaisu: Gondin ym., European Journal of Applied Physiology, lokakuu 2011, Vol. 111(10), s. 2473-87.

Tässä ranskalaisessa tutkimuksessa kirjoittajat tarkastelivat kirjallisuutta antaakseen yleiskatsauksen sähköisen lihasten stimulaation (EMS) hyödyistä ja rajoituksista terveillä henkilöillä sekä harrastelijoilla ja kilpaurheilijoilla.

EMS-koulutus johtaa merkittävään lihasten voiman lisääntymiseen.

Kun EMS yhdistetään dynaamiseen vapaaehtoiseen harjoitteluun, se voi myös parantaa lajispesifisiä taitoja ja suorituskykyä, kuten hyppytehoa ja sprinttikykyä.

EMS on mielenkiintoinen harjoitusväline urheilijoille, koska sähköisen stimulaation aikana "nopeatwitch" lihaskuidut voidaan aktivoida helpommin alhaisemmissa voimatasoissa, kun taas vapaaehtoisessa harjoittelussa nämä kuidut yleensä rekrytoituvat korkeampiin tehotasoihin.

EMS näyttäytyy valintamenetelmänä, kun aikaa vahvistusohjelman toteuttamiseen on rajoitetusti, ja se tarjoaa myös monipuolisuutta ja vaihtelevuutta harjoitusohjelmaan, mikä voi lisätä urheilijan motivaatiota.

Kirjoittajat päättelevät, että on vakuuttavia näyttöjä siitä, että sähköinen stimulaatio on merkityksellinen ja tehokas lisä vapaaehtoisiin vastus- harjoitteluprotokolliin lihasten voiman parantamiseksi, polven ojennuksen maksimaalisen vapaaehtoisen supistumisen lisääntyessä jopa 27 % ja lihas tilavuuden lisääntyessä 8 % 8 viikon jälkeen. Se on myös laillinen täydennys urheilijoille (esim. verrattuna dopingmenettelyihin).

Kirjoittaja/t ja julkaisu: Deley ym., Journal of Strength and Conditioning Research, helmikuu 2011, Volyymi 25(2), s. 520-526.

Voimaharjoittelu on tärkeä osa voimistelijoiden harjoittelua, koska siinä tarvitaan suuria räjähtäviä ponnistuksia.

Tässä ranskalaisessa tutkimuksessa käytettiin Compex Sport -laitetta tutkimaan 6 viikon yhdistetyn lihasstimulaatio- ja voimisteluohjelman vaikutuksia lihasten voimaan ja pystyhyppyyn ennen murrosikää olevilla voimistelijoilla.

16 nuorta naisvoimistelijaa jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään: toinen ryhmä sai polven ojennuslihasten EMS-koulutusta lisäksi voimisteluharjoittelun, ja toinen ryhmä (kontrolliryhmä) sai vain voimisteluharjoittelua.

Ensimmäisten 3 viikon EMS-harjoittelun jälkeen polven ojennuslihasten voimassa sekä hyppytehossa oli merkittävä kasvu, kun taas kontrolliryhmässä ei havaittu muutoksia samoilla parametreillä.

Hyppykyvyn parannukset säilyivät edelleen 1 kuukauden ajan EMS-harjoitusohjelman päättymisen jälkeen.

Kirjoittajat suosittelevat lyhytaikaista EMS-voimaharjoittelun integroimista nuorten voimistelijoiden harjoitteluun voiman ja hyppykyvyn parantamiseksi.

Kirjoittaja/t ja julkaisu: Billot ym., Journal of Strength and Conditioning Research, toukokuu 2010, Vol. 24(5), s. 1407-1413.

Tässä ranskalaisessa tutkimuksessa käytettiin Compex Energy -laitetta arvioimaan 5 viikon elektrostimulaatioharjoitusohjelman vaikutusta lihasvoimaan (Nelipäinen reisilihas), potkunopeuteen, sprinttiin ja pystyhyppyyn jalkapalloilijoilla.

20 miestä jalkapalloilijaa jaettiin satunnaisesti kahteen harjoitusryhmään: toinen ryhmä (EMS-ryhmä) sai EMS:ää nelipäisille reisilihaksille 5 viikon ajan (3 kertaa viikossa 12 minuutin ajan) ja jalkapalloharjoittelua, kun taas toinen ryhmä (kontrolliryhmä) sai vain jalkapalloharjoittelua.

Compex-laitteella valittiin 'Strength' -ohjelma tasolle 5.

Urheilijoita testattiin 3 ja 5 viikon harjoittelun jälkeen, ja molemmilla arvioinneilla havaittiin merkittäviä parannuksia nelipäisen reisilihaksen voiman parametreissä sekä pallon nopeudessa, kun taas näitä parannuksia ei nähty kontrolliryhmässä.

Kirjoittajat suosittelevat EMS:n käyttöä perinteisen jalkapalloharjoittelun täydennyksenä, sillä se näyttää olevan elinkelpoinen keino voiman ja lajispesifisten tehtävien parantamiseen. Se voi myös tuoda vaihtelua harjoitusohjelmaan, mikä saattaa lisätä joittenkin pelaajien motivaatiota.

Lisäksi kirjoittajat suosittelevat sen käyttöä loukkaantuneille urheilijoille de-training-vaikutusten lieventämiseksi tai poistamiseksi.

Kirjoittaja/t ja julkaisu: Neric ym., Journal of Strength and Conditioning Research, joulukuu 2009, Volyymi 23(9) s. 2560-2567.

Kilpauinti vaatii useita jaksoja korkean intensiteetin harjoittelua, mikä johtaa kohonneeseen veren laktaattiin. Aktiivinen liikunnallinen palautuminen on osoitettu alentavan laktaattia nopeammin kuin passiivinen lepäävä palautuminen, mutta se ei aina ole käytännöllistä.

Tämän kalifornialaisen tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida aktiivisen palautumisen vaikutusta sähköisen stimulaation avulla verrattuna submaksimaaliseen uinnin palautumiseen ja passiiviseen lepäävään palautumiseen.

Veren laktaattitasot testattiin ennen ja välittömästi 200 yardin uintisprintin jälkeen, sekä 10 minuutin (”keskipalautuminen”) ja 20 minuutin (”jälkipalautuminen”) palautumisen jälkeen.

Kummassakin palautumisen arvioinnissa veren laktaattitasot olivat eniten laskeneet submaksimaalisen uinnin palautumismenetelmällä. Kuitenkin lihassähköstimulaation palautuminen tuotti myös merkittävästi paremman laktaatin vähennyksen verrattuna lepäävään palautumiseen.

Siksi kirjoittajat ehdottavat sähköistä stimulaatiota vaihtoehtoisena palautumishoitona veren laktaatin alentamiseksi. Saattaa olla tilanteita, joissa urheilijalla on rajoitettu pääsy uima-altaalle, tai hän on fyysisesti tai psyykkisesti uupunut eikä motivoitunut jatkamaan liikuntaa, tai yksinkertaisesti etsii vaihtoehtoista palautumishoitoa. Näissä tilanteissa lihassähköstimulaation käyttö lihas supistuksien tuottamiseksi muuten levossa ollessa voi olla hyödyllistä auttamaan lihas- ja veren laktaattitasojen alentamisessa ennen seuraavaa suoritusta.

Kirjoittaja/t ja julkaisu: Gondin ym. Medicine & Science in Sports & Exercise, 2005, Volyymi 37(8) s. 1291-1299.

Koska lihassähköstimulaatiota käytetään laajalti voimaharjoitteluna, tämän ranskalaisen tutkimuksen kirjoittajat halusivat tutkia sopeutumisia, jotka tapahtuvat lihaksissa ja hermoissa, jotka altistuvat lihassähköstimulaatiolle.

Siksi he jakoivat 20 koehenkilöä elektrostimoituun ryhmään ja kontrolliryhmään. EMS-ryhmä sai 8 viikon EMS-harjoitusohjelman nelipäisille reisilihaksille Compex Sport -laitteella.

Maksimaalinen lihasvoima lisääntyi 27 % 8 viikon EMS-harjoittelun jälkeen, kun taas kontrolliryhmässä ei havaittu voimakasvuja.

Neuraalisella tasolla kirjoittajat havaitsivat, että EMS-harjoittelu lisäsi stimuloidun lihaksen kokonaisaktiivisuutta: motoriset hermot pystyvät aktivoimaan enemmän lihaskuituja EMS:n avulla.

Lihastason EMS-harjoittelu tuotti lisääntynyttä nelipäisen reisilihaksen massaa (mitattuna lihaksen poikkipinta-alalla) ja muutoksia tehokkaampaan lihasarkkitehtuuriin.

Neuraaliset sopeutumiset tapahtuivat pääasiassa ensimmäisten 4 viikon aikana harjoittelun aikana, kun taas lihasmuutokset tulivat merkittäviksi 4 ja 8 viikon välillä.

Pääteltiin, että voimannousut lihassähköstimulaatioharjoittelulla liittyvät sekä neuraalisiin että lihasmukuloihin sopeutumisiin.

Kirjoittaja/t ja julkaisu: Warren ym., Journal of Strength and Conditioning Research, maaliskuu 2011, Volyymi 25(3), s. 683-688.

Baseballissa (ja myös muissa urheilulajeissa) on tärkeää palauttaa lihakset optimaalisesti lepojaksojen aikana suorituskyvyn säilyttämiseksi korkeimmalla tasolla kilpailun aikana.

Tässä kalifornialaisessa tutkimuksessa verrattiin kolmen erilaisen palautumismuodon tehokkuutta selvittääkseen, mikä niistä oli tehokkain baseballissa pelatun vuoron jälkeen:

1. Passiivinen palautuminen: ei toimintaa 6 minuutin ajan.
2. Aktiivinen hölkkäpalautuminen: 6 minuutin hölkkä.
3. Aktiivinen EMS (sähköinen lihasten stimulaatio) -palautuminen: 6 minuutin 'aktiivisen palautumisen' ohjelma Compex Sportilla käsivarsien ja olkapäiden lihaksille.

Aktiivinen sähköinen lihasten stimulaatiopalautuminen Compex Sportilla tuotti suurimman veren laktaattitasojen laskun verrattuna muihin palautumismenetelmiin, joilla ei ollut merkittävää vaikutusta veren laktaattiin. Veren laktaatin väheneminen mahdollistaa lihasten palautumisen, mikä pitäisi mahdollistaa paremman suorituskyvyn seuraavassa heittovuorossa.

Todettiin, että heitonopeus NMES-palautumisen jälkeen oli korkeampi verrattuna heitonopeuteen hölkkäpalautumisen jälkeen.

Psykologiset mittaukset osoittivat, että subjektiivinen, koettu palautuminen oli myös parempi Compex-palautumisen jälkeen verrattuna hölkkäpalautumiseen, mikä saattaa myös mahdollisesti edistää heittosuorituksen paranemista seuraavalla vuorolla.

Kirjoittajat suosittelevat sähköistä lihasten stimulaatiota baseball-heittäjille palautusmenetelmäksi, koska se edistää parempaa veren laktaatin poistumista ja parempaa itse raportoitua palautumista.

Väite: Paranna kestävyyttäsi. Paranna VO2 maksimaalista hapenottokykyäsi 7 %:lla tekemällä EMS (6 viikkoa).
Study: Neuro-muskulaarinen sähköstimulaatioharjoittelu parantaa maksimaalista aerobista kapasiteettia terveillä fyysisesti aktiivisilla aikuisilla.
Kirjoittaja/t ja julkaisu: Domenico Crognale, Louis Crowe, Giuseppe DeVito, Conor Minogue, IEEE-jäsen, ja Brian Caulfield, IEEE-jäsen

Väite: Palautu nopeammin. Up to 3x more blood circulation in a stimulated muscle with Compex use.
Study: Augmentation du débit artériel fémoral sous électrostimulation neuromusculaire de la jambe.
Author/s and Publication: Zicot M, Rigaux PF, 1996

Väite: Palautu nopeammin. Jopa 3 kertaa enemmän verenkiertoa stimuloidussa lihaksessa Compex-laitteen käytön avulla.
Study: Vähennä veren laktaattipitoisuutta Compex-laitteen käytön avulla.
Kirjoittaja/t ja julkaisu: Courtney D. Warren, David J. Szymanski, Merrill R & Landers J. Strength & Conditioning Research heinäkuu 2014

Väite: Paranna lihasten voimaa. Räjähtävyyden parannus jopa 15 %:lla 5 viikon jälkeen.
Study: Ihmisen luurankolihakset: Fasisoinnin tyyppinen sähköinen stimulaatio lisää sen supistumisnopeutta.
Kirjoittaja/t ja julkaisu: Karba R, Stefanoovska A, Dordevic S, 1990

Väite: Paranna lihasten voimaa. Pystyhyppyn parannus jopa 14 %:lla 4 viikon jälkeen.
Study: Sähköstimulaatioharjoittelun ja koripalloharjoittelun vaikutukset lihasten voimaan ja hyppykykyyn.
Kirjoittaja/t ja julkaisu: Maffiuletti NA, Cometti G, Amiridis IG, Martin A, Pousson M, Chatard JC, 2000